keskiviikko 14. elokuuta 2013

Chiuso per ferie - Italia lomalla

Lomatunnelmia.
Nyt se on alkanut, oikea kesä - ainakin italialaisille. Kirkonkellot kalkattavat ja kajahtelevat kello kuuden ja huomisen keskikesän juhlan, Ferragoston kunniaksi. Kauppa toisensa jälkeen sulkee ovensa ja liimaa luukulle lapun: chiuso per ferie. Ne jotka eivät vielä ole lähteneet, tekevät lähtöä lomille.

Kauppojen ja ravintoloiden lomillelähtö on ollut käynnissä jo jokusen päivän. Jotkut pysyvät kiinni juuri ja juuri Ferragoston eli elokuun 15.päivän, toiset puoli elokuuta tai jopa enemmän. On harmillista löytää oman suosikkikaupan tai -ravintolan ovelta kyltti, joka kertoo pitkistä lomista. Toisaalta, rahaa säästyy ja hyvää ruokaa voi laittaa kotonakin.

Lomatunnelmaan päästiin kiinni lopullisesti eilen, kun vietimme ensimmäisen päivänpuolikkaan rannalla Lido dei Pinissä. Vaikka kyseessä on Ferragosto-viikko, rannalta löytyi pyyhkeenpaikka meillekin ja jopa autolle parkkipaikka kohtuullisen kävelymatkan päästä. Linnunmaitoisessa meressä riitti tilaa ja suolan tuoksu tuntui puhdistavana keuhkoissa saakka. Vuoristoilma on raikasta ja puhdasta, mutta meren rannalla hengittelyä ei voita mikään!

Tämä päivä on sujunut toisenlaisissa tunnelmissa:

Raittiista ilmasta ei ollut tietoakaan päiväkävelyllä Rooman keskustassa. Autoja ja paikallisia oli ehkä vähemmän kuin tavallisesti, mutta turistikaduilla väljyyttä ei ollut senkään vertaa.Niinpä valitsimme rauhallisempia maisemia turistivirtoja sivuavilta pikkukaduilta. Ja tietenkin söimme jäätelöä.

Elokuuta kun eletään, keskustelunaiheena italialaisten ystävien ja sukulaisten kanssa on yleensä lomasuunnitelmat. Moni on lomamatkansa jo tehnyt tai tekee sen Ferragoston jälkeen, sillä sesongin ulkopuolella on halvempaa. 42% italialaisista ei tänä vuonna lähde kesälomamatkalle ollenkaan, suuri osa siksi ettei budjetti anna periksi.

Useimmat suuntaavat merenrannalle, lomakylään, leirintäalueelle tai kesäasuntoon. Apulia tuntuu tänä vuonna olevan tuttavapiirissämme ykköskohde, sillä sieltä löytyvät "melkein yhtä kauniit rannat kuin Sardiniassa". Sardiniaan ei mene hullukaan, koska lauttahinnat ovat kohonneet kauas pilvien yläpuolelle: yhdelle perheelle pelkkä laivakuljetus saarelle ja takaisin voi maksaa jopa italialaisen keskivertokuukausipalkan verran eli noin tuhat euroa. Siihen päälle sitten vielä asunto, ruoka ja muu lomalla kuluva raha.

Meiltäkin ovat Sardinialomahalut kummasti kadonneet. Viimeksi nautimme saaren turkoosinsinisistä rannoista vuonna 2009, mutta silloin saattoikin vielä löytää tarjouksia, joilla auto matkusti saarelle eurolla ja koko hinnan kohdalla parhaimmillaan puhuttiin kaksinumeroisista summista.

Syynä naurettavaan hinnannousuun on se, että lauttaliikkeestä on kadonnut kilpailu parin laivayhtiön ajauduttua konkurssiin, ja nykyään siinä vallitsee käytännössä monopoli. Lentokoneellakin toki pääsisi, mutta oma auto on liian kätevä, jotta sen haluaisi jättää kotiin.

Huominen Ferragosto taitaa tulla olemaan ensimmäinen Italiassa viettämäni, jolloin minulla on mahdollisuus nauttia tyhjistä kaduista kotiympyröissä. Ferragostonviettosuunnitelmat ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen, ja viimeisin uima-allassuunnitelma näyttää tyssäävän siihen, että säätiedotukset lupaavat pilvistä ja jopa sateista ilmaa huomiseksi - ja vain huomiseksi, sen jälkeen pilvetön hellesää taas jatkuu. Epäonnea kesälomasäissä on siis näköjään roomalaisillakin. Tosin luultavasti sateestakin huolimatta niin uima-altaat kuin rannatkin tulevat huomenna olemaan täpösentäynnä. Elokuun 15. on päivä, jolloin ei suurin surminkaan kannata Italiassa suunnata merenrannalle, ellei satu nauttimaan suolasillitunnelmasta ja tuntikausien parkkipaikan etsinnästä.

Luultavasti tämänvuotinen Ferragosto kuluu siis meillä kotosalla hyvää ruokaa laittaessa ja syödessä. Aikomuksenani on tehdä lasagnea koko perheelle, suunnitelma jota anoppini ei tahdo millään käsittää. Miksi en osta valmislasagnea sen sijaan, että huhkin puoli päivää keittiössä...Voi, miksi kohtalonani onkin saada päätyä avioliiton kautta ruokakulttuureista parhaimman pariin, mutta saada myös anoppi, joka inhoaa ruuanlaittoa eikä siksi oikein ole viitsinyt perehtyä koviin moniin resepteihin, vaan ostaa valmiina kaiken minkä voi. Muutaman hyvän reseptin sentään olen häneltä oppinut, esimerkiksi juuri lasagnen.

Kunhan Ferragostosta päästään, voi "normaaliloma" taas jatkua, kun kaupat sekä ravintolat aukeavat ja rannallekin taas mahtuu. Hyvää kannattaa odottaa:


4 kommenttia:

  1. Hyvää ferragostoa teille!
    ohhoh onpas kallista nyt mennä Sardiniaan, eiköhän jo jokin valmismatkakin sinne tulisi halvemmaksi. Sardiniaan taitaa olla vain talvella halpoja laivamatkoja, jos on enää. No Sisiliaan ainakin on vielä toisinaan halpoja äkkilähtöjä Suomestakin! Ei se taidakkaan enää nykyään olla niin harvinaista etteivät läheskään kaikki italialaiset ole kiinnostuneita itse tekemään ruokaa, hämmmästyksenä kohtasin Italiassa muutamat jotka mm. pelkäsivät kaasuhellaa ja toista ei muuten vaan kiinnostanut uunin käyttö ja hän oli siis italialainen nainen. Ennen luulin että tämä on harvinaista Italiassa, mutta ei nykyään ja niin monet käyvät vain nopeasti pikaruokaloissakin. Näin tänään yhdessä kaupassa vadelmapannacotta herkun, sopisi ferragostojuhliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, on ehkä turhaa stereotypisoimista ajatella, että kaikki italialaiset olisivat automaattisesti kiinnostuneita ruuanlaitosta! Monet tykkäävät enemmän syödä, eivät laittaa sitä ruokaa... Ja sitten taas on toisia, jotka tekevät pastan ja kastikkeet alusta loppuun asti itse ja parhaimmillaan vielä ainekset omasta puutarhasta. Toisaalta olen ihan tyytyväinenkin etten ole sattunut osumaan mihinkään huippukokkiperheeseenkään, tulisi ehkä vain paineita omista ruuanlaittotaidoista =).

      Poista
  2. Olen ollut kerran Ferragoston aikaan Italiassa ja tuona päivänä poikkesimme myös rannalla. Ranta oli täynnä kokkaavia ihmisiä! Näytti siltä, että he olivat raahanneet kaiken mahdollisen ruoanlaittoon käytettävän välineistön mukanaa. Koko ranta oli täynnä "minikeittiöitä" ja kaikkialla oli aivan mahtavat tuoksut :-) Me sen sijaan palasimme kotiin kokkaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on aivan totta! Hyvin monet kokkailevat itse myös rannoilla, jos se vain on sallittua. Yhden Ferragoston olen viettänyt lago Albanon rannalla ja siellä oli aikamoiset ruokakekkerit käynnissä ja ruuankäryä enemmän kuin laki salli.=)

      Poista